lauantai 31. joulukuuta 2016

Uusivuosi 2017

Aivan ihanaa Uutta Vuotta 2017!

Uuden vuoden raketteja, Orionin tähtikuvio ja takapihan lampi 😘 

Niin ja hei, tänä vuonna me mennään naimisiin!

Kuva täältä


perjantai 30. joulukuuta 2016

Häämessut

Kohta ollaankin jo vuoden 2017 puolella, ja voin pian sanoa, että tänä vuonna meistä tulee vaimo ja aviomies 
💗

Hääsuunnitteluissa ollaan aika hyvällä mallilla, palaan muistilistaan hieman myöhemmin. 
Mutta mikä tärkeintä, kohta on 

Häämessukausi!

 

Olen töiden puolesta käynyt muutamilla häämessuilla, mutta koska häät eivät olleet itselleni vielä ajankohtaiset, en oikein sen enenpää niihin tutustunut.
Mutta kun viime syyskuussa kävi ilmi, että häät ovat ensi vuonna, laskin päiviä kunnes pääsin osallistumaan häämessuille. Syksyn omille en enää ehtinyt, mutta nyt tammikuussa alkaa uusi kierros!

 Melkein kaikki häämessut ja- tapahtumat löydät Häät.fi kalenterista. Häämessuja järjestetään eripuolilla Suomea, joten varmasti tuleville morsioille, sulhasille ja muuten häistä kiinnostuneille löytyy kalenterista omansa.

Ensimmäisenä omalla listallani on Love Me Do Helsingin Kaapelitehtaalla 21.-22.1.2017. Tapahtuma on ilmainen, ja sinne on tulossa mahtava lista eri näytteilleasettajia, joita pääset kurkkaamaan suoraan täältä


Love me Do:ssa valitaan myös Vuoden Hääblogi 2017! Käy ihmeessä kurkkaamassa ehdokkaat täältä ja äänestä omaa suosikkiasi! 
Ja kyllä, siellä vilahtaa myös tuttu nimi 😉

Toiset messut joita odotan on ehdottomasti Tampereen Häämessut
 
Vaikka messut ovat kooltaansa pienemmät kuin Helsingin, se sisältää enemmän paikallisia toimijoita. Ja koska meidän häämme nyt sattuvat Pirkanmaalla olevan, niin löydämme varmaan täältä meille sopivia näytteilleasettajia enemmän.

Muutama viikko täytyy siis vielä odottaa!
 

 

maanantai 26. joulukuuta 2016

Juhlapaikkojen vertailua

Sopivan juhlapaikan etsiminen on ollu aikamoinen homma. En luullut olevani hirveän tarkka ja omistavani pitkää listaa tarvittavista ominaisuuksista, mutta silti tuntui, että sopivat paikat olivat kiven alla. Kunnon etsinnän ja internetin ihmeellisten syövereiden kaivelun jälkeen löysimme kuitenkin jopa viisi paikkaa, joita lähdimme siis katsomaan. 

Kriteerithän meillä olivat: 
  • 115 vierasta mahtuu hyvin
  • Tanssitila, ja mieluiten ilman pöytien siirtelyä
  • Oma piha, joka ei täyty pelkästään parkkeeratuista autoista
  • Väritys niin, että sopii meidän teemaan
  • Kirkon ja Juhlapaikan välillä max 35min ajomatka

Jaoimme paikkojen katselun kahdelle päivälle, koska kolme sijaitsivat Tampereelta etelään ja kaksi pohjoiseen. Eräänä lokakuun maanantaina istahdin siis tulevan appiukon autoon ja lähdimme ajamaan kohti Sääksmäkeä.

Kelhi

Ensimmäisenä listalla oli siis Kelhi Sääksmäellä. Täytyy mainita ihan heti alkuun, että tämä juhlapaikka näkyy kauaksi.


Kelhi itsessään oli oikein näyttävä, hieman tietenkin jo aikaa nähnyt kartanomainen rakennus.
Suuret portaat saivat mieleni heti miettimään kauniita hääkuvia. Pihaa oli jonkinverran, mutta pahoin pelkään, että meidän pitkältä tulevan vierasmäärän kanssa, piha olisi täyttynyt aika nopeasti. Tosin Kelhi sijaitsi sekä kirkkoa, että puistoa vastapäätä, joten vieraat olisivat voineet parkkeerata tarvittaessa myös sinne.

 Sisustukseltaan Kelhi on hyvin mintunvihreä-keltainen. Sali oli iso, 10m*11m, joten sinne saa helposti isommankin vierasmäärän. Jopa näyttämö oli iso, ja mietinkin, että tanssimisen olisi voinut jopa tehdä siellä. Keittiön edessä oli pieni tila tarjoilupöydälle, jonka ympäri pääsisi kiertäen.

Sampola

Kelhin jälkeen matkustimme Akaan keskustaan, jossa meitä odotti Seurantalo Sampola.
Sampolalla oli pihalla hyvä, iso parkkipaikka, sekä hieman vihreää ruohoaluetta. Se sijaitsi aika rauhaisessa kulmassa, mutta kumminkin keskustassa, että esimerkiksi Toijalan juna-asemalta oli aika lyhyt kävelymatka




Sampolasta pidin hirveästi sen neutraalista sisustuksesta. Keltainen penkkirivistö sekä paneelit pystyisi helposti peittämään tarvittaessa ja mintunvihreä katto oli ihana piristys. Sali oli hyvin pieni, jalkamittauksella noin 8m*11m. Vieraat olisivat mahtuneet siis hienosti saliin, mutta tanssipaikkaa ei olisi suoraan ollut. 
Sampolan keittiön yhdeydessä oli pieni kahvilatila, johon olisi saanut ruokapöytäbuffetin hienosti laitettua.

Metsäkansan Tapiola

Sampolasta kurvasimme sitten Metsäkansan Tapiolaan. Meinasimme rehellisesti sanoen ajaa ohi, koska navigaattori sanoi osoitteen olevan kilometrin päässä siitä, missä Tapiola oikeasti sijaitsi.
Metsäkansan Tapiolalla oli pihaa oikein jalkapallokentän verran, kirjaimellisesti. Parkkipaikan lisäksi siis. Pienellä mäellä, mäntyjen keskellä oli itse juhlapaikka kauniine pilareineen.
Sali oli myös aika iso, 8.80m*11m. Olisi siis hienosti saanut pöydät laitettua. Ja näyttämö oli myös ison kokoinen, eli tanssiminen sujuisi sielläkin, jos ei tilaa lattialla olisi. Sisustukseltaan Tapiola oli hyvin vanhanaikaisen puunvärinen-mintunvihreä. Miestä ilahdutti suunnattomasti katon muotoilu, josta hän puhui sekä ennen, että jälkeen vierailun. 
Salin vieressä oli erillinen huone, johon mahtui hyvin pöytä ruualle.

Lavajärven Päivölä

Seuraavana päivänä matka jatkui. Lähdimme matkaan kohti Lavajärven Päivölää hyvissä ajoin, mutta ruuhka veti Tampereen keskustan ihan umpeen. Ajoissa onneksi paikalle selvittiin
Päivölällä oli pihatilaa vaikka kuinka runsaasti. Toiselle puolelle mahtui helposti autoilla ja toisella puolella oli runsaasti lisää tilaa. Pihalla oli myös kauniit katetut istumakatokset.


 Sisältä Päivölä oli ihmeellisen suuri. Ensimmäinen sali, jossa näyttämö sijaitsi, oli kooltaan 10m*10m. Eli hienosti tilaa. Tämän salin vieressä oli toinen sali, joka sekään ei hirveän pieni ollut. Tämä sali oli yhteydessä keittiöön, sekä aika uuteen terassiravintolaan.
Sisustukseltaan Päivölä oli yllättävän neutraali. Vaalean kerman väriset seinät olivat kuin auringonlaskun valaisemat.

Juhlatalo Toukola 

Seuraavana ja viimeisenä listallamme oli Juhlatalo Toukola. Hieman jyrkähkön mäen päällä sijatsi kauniit näköalat omaava punainen Toukola.
Mäen varrella oli kahdessa tasossa parkkipaikkaa aika runsaastikin. Talon viereiseen pihaan ei siis tarvitsisi edes ajaa autolla, ja se jäisi muuhun käyttöön.
Toukolan iso sali oli kooltaan 13.7m*8.7m. Eli sitä samaa luokkaa kun muutkin, ja vieraat mahtuvat istumaan pöytiin. Tila oli myös sen verta pitkä, että sinne pääsisi tanssimaankin lattialle ilman ongelmaa. Salin vieressä sijaitsi huone, joka oli tarkoitettu buffetruokapöydälle, sekä keittiö. Sisustukseltaan tykkäsin Toukolan neutraaleista sävyistä. Buffetruokahuoneen verhot olivat kuulemma tarkoituksena vaihtaa neutraalimpiin, joka oli mielestäni fiksu veto.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Sellaiset olivat juhlapaikat, joita kävimme katsomassa. Muutama paikka lisäksi listassa oli, mutta ne tippuivat ajan myötä pois joko pienuutensa tai muun syyn vuoksi. Näistä muutamia:
Antaverkan leirikeskus - Antaverka oli pitkään listassani ykkösenä. Ihastuin rakennukseen ja paikkaan heti kuvat nähtyäni. Valitettavasti saleihin ei millään mahdu meidän vierasmäärällä, joten oli pakko pudottaa listasta.
Viikinsaaren pitsihuvila - Pitsihuvila oli yksi kauneimmista juhlapaikoista, mihin törmäsin. Valitettavasti iso sali jäi tässäkin tapauksessa hieman liian pieneksi.
Vesilahden nuorisoseura- Vesilahden nuorisoseurantalo oli ainakin kuvista ja papereista oikean kokoinen. Meillä ei vaan valitettavasti maanantaina ollut enempää aikaa kiertää, joten se jäi siksi pois listasta.

Meillä tiedettiin heti tiistai-iltana mikä on meidän paikka. Heti kun astuin sisään se tuntui ihan omalta. Osaatko arvata mikä se on ;)? Entäs onkos teillä jo juhlapaikka löytynyt?

 


keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Suodatinpussiruusut

Joulun kunniaksi (kolme yötä jouluun on <3) ajattelin julkaista pienen tutoriaalin suodatinpussiruusuista.
Viime jouluna näistä tuli ihan hirveän suuri hitti, eikä ihme. Näistä tehdyt kranssit, pallot ja muut koristeet on edullisia, helppoja ja nättejä.
Eivät tosin nopeita. Viime sunnuntaina tein miehen kanssa tulevalle anopille kolme kranssia ja niihin meni KOKO päivä!

Vasemalla ilman valoja, oikealla pattereilla toimivat LED- valot päällä
Ja siis näitähän ei tarvitse jättää vain jouluun! Häissä näistä tehdyt pallokoristeet pöytäkoristeina ovat tosi upeat. Ruusuja kiinni vaan styroxpalloon ja pallo kiinni keppiin ja keppi kiinni ruukkuun. Ruukkuun voi sirotella koristehiekkaa tai vaikka karkkeja!

Tekovaiheet: 

Vaiheita ei tosiaan ole kuin muutama. Mutta kaikkien ruusujen rypyttäminen on se kaikista hitain työ.

Tarvitset siis jonkinlaisen styroxpohjan, suodatinpusseja, nitojan, sakset sekä kuumaliimapistoolin ja liimaa. 
Meidän 30cm halkaisijan sturoxkranssiin meni yksi 200kpl paketti suodatinpusseja sekä noin 12 kpl 10cm liimapatruunaa

Niittasimme ensin kolme suodatinpussia keskeltä kiinni ja leikkasimme ne yhdeksi isoksi ympyräksi. Jos haluat runsaampia ruusuja, voit niitata jopa neljä pussia toisiinsa. Jos tahdot pienempiä ruusuja, voit leikata yhdestä pussista jopa kolme ympyrää.

Ruusun rypytys tapahtuu kerros kerrallaan. Ensin rypytetään ensimmäinen kerros juuresta, sitten toinen ja tätä jatketaan kunnes kaikki kerrokset on rypytetty

Purista pieni määrä kuumaliimaa ruusun pohjaan, ja liimaa se pohjaan kiinni. Kannattaa laittaa liimaa juuri ruusuun, ettei liian kuuma liima sulata styroksia. 

Tässä kohtaa on myös hyvä kertoa pieni  
VAROITUS: kuumaliima ON kuumaa! 
 Esimerkiksi tässä kuvassa näkyy peukalossani oleva iso arpi, joka tuli VUOSI sitten kranssia tehdessäni juuri kuumaliimasta. Oma pistoolini oli silloin sellainen halpisversio, joka kuumentui ihan liian kuumaksi.
 
Voit halutessasi lisätä palloon erilaisia koristeita. Me pujotimme helmiä rautalankaan ja pistelimme näitä styroksiin kiinni. Lopuksi kiedoin 3m LED-valot sekä valkoista pitsiä renkaan ympärille.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Hääplanneri

Olen hyvin järjestelmällinen ihminen. 

Siis muualla, kun siivouksessa ja kotihommissa. 

Listat, suunnitelmat ja teko-ohjeet ovat hyvin tuttuja meikäläisen elämässä. Ei siis ole hirveän ihmeellistä, että tein itselleni Hääplannerin.


Olen harrastanut kotisivuja ja kuvanmuokkausta yli 10 vuotta. Halusin siis tee-se-itse ihmisinä luoda plannerin alusta asti itse. Mietin kohtia, mitä itse tarvitsisin sekä kurkkasin englanninkielisistä plannereista, mitä kaikkea ne sisältävät, näin ensikertalaisena, kun ei kaikkea varmasti tule ajatelleeksi.

Mitä Planneri sisältää?


Etukansi- Etukannessa on otsikon lisäksi myös kohta itse tärkeimmälle, hääpäivälle. Tämän alla neljä kolmen palleron settiä, johon halutessaan saa luoda kynien ja kartonkien avulla erilaisia väriteemoja. Näiden alle lisäsin myös kohdat, johon voi lisätä Hääpaikan sekä Kirkon niiden löydettyä

Budjetti- Budjetti oli itselleni yksi tärkeimmäistä, joten päätin pistää sen ensimmäiseksi sivuksi. Budjettiin on listattu mielestäni ne tärkeimmät menot, ja niiden viereen kaksi saraketta: Toinen arviolle ja toinen toteutuneelle summalle. Tämän avulla saimme pidettyä tarkasti kirjaa miten paljon säästöä tarvitsee tehdä ja miten paljon pystymme käyttämään.


Ostokset- Tämä on jälkikäteen lisätty sivu ja poikkeaa ulkonäöllisesti muista. Pikainen taulukko hääaiheisista ostoksista, mistä ne on ostettu, kuinka paljon on ostettu ja paljon ne maksoivat

Säästötavoite- Toinen uusista, jälkikäteen lisätyistä on säästötavoite, jossa voin seurata sivuun laitettua summaa.

Muistilista- Tämä tuli itseasiassa ihan täyttönä, mutta osoittautui erittäin tärkeäksi. Merkitsen aina värillisellä kynällä missä mennään ja mitä on tehty. 

Juhlapaikkojen vertailu - Tälle päätin ottaa koko aukeaman. Juhlapaikkoja oli enemmänkin, mutta päätimme karsia ne ensin kuuteen, jota kävisimme katsomassa, ja vertailla niistä samoja tärkeitä kohtia.

Pukeutuminen- Taitaa olla hyvin kuvaava muutenkin. Eli kaikki tarvittava pukeutumiseen, sekä niille kohdat ruksauksineen ja merkintöineen.

Vieraat- Vieraat sivu sisältää kohdan vieraiden kutsutulle sekä toteutuneelle määrälle, lahjalistan osoitteen sekä häätilin tilinumeron ylöspistämiselle sekä pienen alueen istumpaikkojen suunnittelulle (joko piirtäen tai kirjoittaen)

Askartelu ja Somistus- Pienet kohdat näiden tekemiselle ja suunnittelulle. Kirjoitin ylös ne mitä ajattelin meidän tekevän, mutta päätimme jälkikäteen jo muutamasta kohdasta, ettemme niitä teekkään.

Menu ja Ohjelma- Halusin kirjata muutamia asioita ylös ennen viestin laittamista pitopalvelulle. Meillä on hyvin paljon allergioita ja ruokavalioita jo meidän kahden kesken. Näihin sitten vielä lisäksi meidän kahden mieltymykset, niin oli mielestäni hyvä kirjata ylös kaikki tarvittava. 
Ohjelma meillä on suunnitteilla olevan melkeinpä kaasojen ja bestmänien harteilla. Halusin toki ehdottaa muutamia ohjelmanumeroita joista itse pidän ja niitä mitä en missään nimessä halua. Sekä ohjelman rungon, mitä missä milloin, halusin laittaa esiin.

Takakansi- Takakanteen laitoin Aikataulutuksen Hääviikolle. Mitä tehdään, kuka tekee ja milloin jne. tulee olemaan tällä sivulla. Että tiedän missä mennään, eikä stressi pääse nappaamaan kiinn

Lopuksi kaikille, jotka haluavat tulostuttaa itselleen plannerin, niin sepä löytyypi RAR pakattuna kansiona TÄMÄN LINKIN TAKAA ja ZIP kansiona TÄMÄN LINKIN TAKAA. Planner on taitettu valmiiksi kaksipuoliseen tulostukseen (HUOM! Paitsi uusimmat ostoslita ja säästöbudjetti). Kannattaa tulostaa niin, että taite on lyhyellä, vasemmanpuolisella sivulla.

Toivottavasti siitä on iloa muillekin! Ja pahoittelen mahdollista kirjoitusvirheistä

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Meidän Tarina - Morsiamen näkökulma

Osa niistä 100 ruususta mitä Tuomas kerran minulle osti
Tapasin Tuomaksen toukokuussa 2009. Olin lukion jälkeen hakenut kahteen kultasepänalan kouluun opiskelemaan alan artesaaniksi. Ensimmäiseen vaihtoehtooni en koskaan saanut edes kutsua, mutta toiseen lähdin sitten pääsykokeisiin. Lähdin siis kohti Vammalaa, tai siis Sastamalaa, erittäin jännittynein mielin. Tämä oli ala jota halusin opiskella.

Pääsykoepäivä oli hyvin hektistä. Olin edellisen yön nukkunut vanhalla tutullani Tampereella etten vain myöhästyisi, asuin siis silloin 200km päästä opiskelupaikastani.

Aamu viiden herätys toki hieman toi jännitystä elämään. Muutenkin jännittävä tilanne. Loppujen lopuksi kokeet menivät ihmeellisen hyvin.


Mutta niin, mites se Tuomas?
Tuomas opiskeli silloin samaisessa koulussa ja lopetteli toista vuottaansa. Pääsykoepäivänä näin hänet siis muutamaan otteeseen. Sanotaanko, että minulla oli silloin (ja no, on yhä) obsession muotoinen ihastus pitkiin hiuksiin... ainakin miehillä. Joten kun tuo puoliselkään ulottuvilla hiuksilla varustettu, tummiin pukeutuva ukkeli käveli ohitseni, minun pääni kääntyi perässä.

Mutta pääsykoepäivä meni hujauksessa ja sitten rupesin odottamaan tuloksia. Kesäkuun lopussa sain tiedon, että en päässyt täysistä pääsykoepisteistä huolimatta sisään suoraan, vaan olin kolmannella varasijalla. Luultavammin siksi, että kyseessä oli vasta toinen vaihtoehtoni... Muistan soittaneeni koulun toimistoon ja sanoneeni, että otan paikan vastaan vaikka koulun alettua, kunhan pääsisin sisään. Ja sitten alkoi odotus.

Viikko ennen koulun alkua en vieläkään ollut kuullut koululta mitään. Lähdimme silloisen ystäväni kanssa lomalle ulkomaille juuri viikkoa ennen maanantaina.
Keskiviikkona se soitto sitten tuli, paikka koulussa oli vapaana. Siitä sitten Kreetalta käsin yritin soitella äidilleni, että apua mistä mä saan asunnon alle viikossa. Palasimme matkaltamme samana päivänä kun koulu alkoi ja asuntokin löytyi hätätarpeella samana päivänä kaupungin asunnoista. Ja sitten alkoi koulu.

Koulun aikana tutustuin siis viimeistä vuotta opiskelevaan Tuomakseen yhä enemmän. Alamme on hyvin pieni ja tiivis ja eri vuosiryhmät sekoittuvat toisiinsa helposti. Mitä enemmän Tuomakseen tutustuin sitä isommaksi ihastukseni kasvoi. Joka vuosi pidettävissä Kultasepänalan artesaaniopiskelijoiden mökkibileissä syyskuussa totesin itselleni, että olen korviani myöten ihastunut tähän mieheen. Kuka nyt oikeesti herää aamulla 3 vain nähdäkseen auringonnousun?! Kadun yhä etten jaksanut nousta sitä katsomaan hänen kanssaan.
Me kolme

Sitten alkoi se ujo "piiritys". Sain Tuomaksen numeron kun olimme marraskuussa yhdessä esittelemässä koulumme messuosastoa. En kumminkaan uskaltanut soittaa tai antaa omaani. Pelasimme myös paljon korttia yhdessä. Tuomaksella oli paljon enemmän vapaa-aikaa 3. vuosilaisena, joten minä jätin kaiken kesken, jos vaan hän pelikaveria pyysi. Tätä jatkui sitten Uuteen vuoteen.

Uutena vuotena päätin laittaa kavereille onnittelutekstarin. Muistin tällöin myös Tuomaksen numeron, joten päässäni kehittyi suunnitelma. Laitoin viestin loppuun "Terveisin, Jenna" ja kysyttäessä sanoisin, että no lähetin sen kaikille koulukavereille. Näin mies sai sitten numeroni

Tästä alkoi harmiton tekstiviestien lähettely. Meidän ehkä suuremmaksi sanonnaksi noussut juttu alkoi itseasiassa viesteistä. Tuomas yhtenä tammikuun viikonloppuna laittoi minulle viestinä vaan "Pöö". Tähän minä innoissani naureskellen vastasin "Iik! Hih, että oli ehkä paras viesti ikinä". Tästä innostuneena Pöö ja Iik ovat jääneet meille söpöällötykseksi 😂

I love you, to the moon and back




Tammikuun lopulla 2010 oli edessäni muutto uuteen kämppään. Uudessa kämpässä halusin laittaa roikkumaan tauluja, mutta seinät olivat betonia enkä omistanut porakonetta. Harmittelin tästä Tuomakselle joka sanoi, että voi tulla luokseni poraamaan. Yhtenä iltana sitten koulun jälkeen suuntasimme luokseni. Juttelimme pitkään sohvalla istuen ja yhtäkkiä löysimme toisemme sylikkäin suudellen.

Siitä se sitten niinsanotusti lähti.

Nyt yli 6 vuotta on takana yhteiseloa. Muutimme yhteen kesäkuussa 2011, tai siis minä Tuomaksen luokse Tampereelle. Isompaan asuntoon muutimme helmikuussa 2016. Meillä on pieni karvavauvamau Rhea, joka on oikeastaan jo 6 vuotias.

Ja nyt olisi sitten seuraavan askel edessä